Kuin haaskalinnut konsanaan

Nyt se on tehty. Tämä neiti on viettänyt villeimmän viikonvaihteen miesmuistiin.
Torstai-iltapäivänen Rubyssa kääntyi iltaan ja elämä kävi varsin jännäksi.
Jopa niin jännäksi, ettei tämä neitonen ollut enää aamuyöstä uskoa silmiään.
Elämä laitettiin risaiseksi, kun Kakkakoplan hylkäämänä katosin tampereen kesäiseen yöhön.
Marilyn-ilmiön saattelemana päädyin kellohelmoineni varsin kauaksi kotoa ja normaaleista ympyröistäni.

Balttiarallaa kuudelta aamulla keräilin itseni kotiin. Kellohelmat viinillä marinoituna. Ja kengät kainalossa, sekä hehkuvan punainen tukka putkella. Bussikuski tuijotti naureskellen, nythän oli vasta perjantai ja tuo näyttää tuolta jo nyt.
Muutaman tunnin ehdin tokenemaan armottamasta yöstä. Ja pohtimaan että mites tässä nyt näin pääsi käymäänkään. Tulin siihen tulokseen, että asiat tapahtuvat, jos ovat tapahtuakseen. Eli yleensä eivät. Tämä oli ehdoton poikkeus sääntöön. Ja hyvä niin.  Sitten kärppänä hakattavaksi.
Tatuointia tatuoinnin kylkeen ja vähän muuallekin, en tainnut viellä edes ulos asti päästä kun päässäni alkoivat uudet ideat tursuilemaan.. Jatkoa seurannee piakkoin.
Kotiin saakkahan en perjaintaina päässyt, vaan vietin yöni Kakkakoplan kanssa haavojani nuollen. Ja rasvaten.
Kissa yritti tuhota uutukaisen kuvani kynsillään ja ufojakin nähtiin. Eräs herrasmies sammui parvekkeelle ja meikäläinen valitti kirvelevää takamustaan. Ja lisäsin Helosania.
Lauantaiaamu valkeni ja oli taas porhallettava alkoon, tällä kertaa olisi vuorossa isku Lapintielle.
Keräännyimme joukolla Helin parvekkeelle, josta jossakin välissä päädyimme ihan baariinkin asti.
Siihen saakka yksiö sai melkoista kyytiä.
Siellä sitä rymyttiin rommipäissämme tanssilattialla, tapeltiin vessassa (meikäläinen on puhdas pulmunen tässä asiassa) ja kiskottiin kaikkea ihan pientä naamaamme. Ja nopeasti. Aika katosi jonnekin, mutta onneksi kamera oli visusti mukana tälläkin kertaa.
Sitten tuli hetki, jolloin eräs nimeltä mainitsematon neiti piti kantaa kotiin. Parit pikkuiset tuli vedettyä liikaa ja kylpyhuoneen laatoitus saattoi alkaa. Illan kohokohta oli ehdottomasti se, kun yksi paskoo ja yrjöää huussissa, mutta urheana tyttönä meikäläinen rasvailee kankkuaan ja vetää kebabia vieressä--
Pitihän sitä vahtia.
Aamulla heräsin parvekkeelta. Nousin seisomaan armottomassa paahteessa ja raavin päätäni. Jahas, naapuritalon partseilla onkin porukkaa. Ne tuijottaa. Vittu mähän olen lähestulkoon ilkosillani tässä! Voi veljet miten noloa, kaahasin persukseni sisälle ja laitoin vähän rasvaa.
Ensimmäinen kysymys bailuseuran herättyä oli se, että mitähän arvon rouvan sängyssä mahtaa olla.. Siis mitä nää rakeet on..? -Mitäköhän.
Puhelin soi ja kaikki oli taas päin helvettiä siellä luurin toisessa päässä. Voi herran jumala noita teidän touhujanne siellä taas tytöt. Kuule, vastasin, Jumalalla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.